Kestävän kehityksen ratkaisut:
Asiakkaat osallistuivat kiertotalousteeman käsittelyyn hankkeen valmisteluvaiheesta lähtien. Suunnittelun aluksi tehtiin kiertotalousselvitys, jossa suunnitteluryhmä kartoitti mahdollisuuksia nykyisten rakenteiden ja materiaalien säilyttämiseen ja uusiokäyttöön uudessa ratkaisussa. Jäteasiantuntija kartoitti samalla syntyvää purkujätettä. Suunnitteluratkaisu sovitettiin olemassa oleviin puitteisiin. Säilytettävän suojaus, ehjänä purettavat rakenteet ja niiden hyödyntäminen määriteltiin suunnitelmiin. Uusia tuotteita ja rakennetyyppejä vertailtiin myös hiilijalanjäljen ja kierrätettävyyden näkökulmasta, ja useimmille tuotteille asetettiin kiertotalouskriteerit. Urakoitsijalle kirjattiin tavoitteita ja velvoitteita jätteen vähentämiseen, ehjänä purkamiseen, lajitteluun ja kierrättämiseen liittyen. Urakkaan kuului myös näihin liittyvä kannustinpalkkio. Kalustehankintaan määriteltiin kiertotalouskriteerit.

Hankkeelle laskettiin elinkaaren hiilijalanjälki materiaaleihin sitoutuneiden päästöjen osalta. (Energiankulutus ei muuttunut merkittävästi hankkeessa, eikä energiankulutuksen vaikutusta huomioitu laskelmassa ollenkaan.) Tällöin hiilijalanjäljeksi tuli 305 tCO2e, 3,42 kgCO2e/m2,a. Vastaava hiilikädenjälki on -108 tCO2e, -1,21 kgCO2e/m2,a. Hiilijalanjäljen säästö verrattuna tyypilliseen ratkaisuun, jossa ei tehdä erityisiä kiertotaloustoimia, oli n. 20% vertailulaskelman mukaan. Suurimmat säästöt muodostuivat pienemmästä määrästä purkua ja uusia väliseiniä, valitusta väliseinäeristeestä sekä valituista kokolattiamatoista, joissa oli huomattavat kierrätysmateriaaliosuudet.

Kuva: Aleksi Tikkala