KIRA-alan kiertotalouden osaamiskeskus on syntynyt Työ- ja elinkeinoministeriön tukemassa hankkeessa Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä (KIRA-kioski, 2020–2021).
Sivuston ylläpidosta vastaa Green Building Council Finland.
Härmälänrannan maaperän kunnostus
Osoite: Tampere
Hankeosapuolet: Tampereen kaupunki, Ramboll
Valmistumisvuosi: 2019
Tampereen Härmälänrannan aluetta ollaan muuttamassa asuinalueeksi teollisten toimintojen päätyttyä vuonna 2013. Pitkästä teollisesta historiasta johtuen alueen maaperä on ollut monin paikoin pilaantunut. Alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin resurssiviisaasti esirakentamisvaiheessa.
Kestävän kehityksen ratkaisut:
Härmälänrannan vanha teollisuusalue Tampereella on muuttumassa asuinalueeksi. Teollisen toiminnan jäljiltä alueen maaperä oli pilaantunut muun muassa öljy- ja VOC-yhdisteillä, raskasmetalleilla ja jätteillä, ja pohjaveteen on kertynyt kloorattuja liuottimia.
Koska alueen pilaantuneisuus on ollut jo kaavavalmistelujen aikana tiedossa, alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin vaiheittain huomioiden rakentamisen sijoittuminen ja aikataulu.
Maaperän kunnostus toteutettiin massanvaihtona, jossa syntyvät rakentamiseen soveltuvat massat pyrittiin hyödyntämään kunnostuskaivannoissa. Poisvietävien kaivumassojen määrää pystyttiin massakoordinoinnin avulla minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen aikana laskettiin kaava-alueen (noin 21 ha) toteutuneen esirakentamisen hiilidioksidipäästöt ja kustannukset sekä tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä, päästöihin vaikuttavista tekijöistä sekä vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista suunnittelussa ja toteutuksessa.
Laskennassa verrattiin toteutuneen esirakentamisen päästöjä ja kustannuksia kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Vertailun avulla oli mahdollista tarkastella tehtyjen päätösten ja käytäntöjen ilmastovaikutuksia sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikuttavuuden eroja. Laskenta sisälsi hankkeen elinkaaren vaiheista materiaalien kuljetukset ja työmaa-aikaiset toiminnot sekä neitseellisten materiaalien osalta materiaalien päästöt. Laskennassa ei huomioitu pilaantuneiden maiden käsittelyä vastaanottopaikassa.
Toteutuneen vaihtoehdon kokonaispäästöt olivat 1 864 000 kg CO2 ekv. Materiaalien kuljetukset muodostivat 88 prosenttia toteutuneen vaihtoehdon päästöistä. Resurssiviisailla toteutuneella ratkaisuilla saatiin 20 prosentin päästövähennys verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jossa alue olisi rakennettu käyttäen neitseellisiä kivi- ja maamateriaaleja ja kaikki kaivumassat olisi poistettu alueelta. Toteumaa verrattiin myös vielä resurssitehokkaampaan toimintaan, jolloin hankkeessa oltaisiin voitu saavuttaa 2-8 prosentin lisävähennys päästöissä.
Suunnittelulla on olennainen rooli ilmastoviisaassa rakentamisessa. Esirakentamisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Potentiaalin saavuttaminen edellyttää resurssiviisauden huomioimista jo ensimmäisissä suunnitteluvaiheissa sekä työn aikaista suunnitelmallista ulkopuolista massakoordinointia.
Ramboll Finland laatii hankkeen päästövähennyslaskelmat ja toimi kunnostuksen ja katurakentamisen massakoordinaattorina.
Härmälänrannan vanha teollisuusalue Tampereella on muuttumassa asuinalueeksi. Teollisen toiminnan jäljiltä alueen maaperä oli pilaantunut muun muassa öljy- ja VOC-yhdisteillä, raskasmetalleilla ja jätteillä, ja pohjaveteen on kertynyt kloorattuja liuottimia.
Koska alueen pilaantuneisuus on ollut jo kaavavalmistelujen aikana tiedossa, alueen kunnostus suunniteltiin ja toteutettiin vaiheittain huomioiden rakentamisen sijoittuminen ja aikataulu.
Maaperän kunnostus toteutettiin massanvaihtona, jossa syntyvät rakentamiseen soveltuvat massat pyrittiin hyödyntämään kunnostuskaivannoissa. Poisvietävien kaivumassojen määrää pystyttiin massakoordinoinnin avulla minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen aikana laskettiin kaava-alueen (noin 21 ha) toteutuneen esirakentamisen hiilidioksidipäästöt ja kustannukset sekä tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä, päästöihin vaikuttavista tekijöistä sekä vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista suunnittelussa ja toteutuksessa.
Laskennassa verrattiin toteutuneen esirakentamisen päästöjä ja kustannuksia kahteen vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Vertailun avulla oli mahdollista tarkastella tehtyjen päätösten ja käytäntöjen ilmastovaikutuksia sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikuttavuuden eroja. Laskenta sisälsi hankkeen elinkaaren vaiheista materiaalien kuljetukset ja työmaa-aikaiset toiminnot sekä neitseellisten materiaalien osalta materiaalien päästöt. Laskennassa ei huomioitu pilaantuneiden maiden käsittelyä vastaanottopaikassa.
Toteutuneen vaihtoehdon kokonaispäästöt olivat 1 864 000 kg CO2 ekv. Materiaalien kuljetukset muodostivat 88 prosenttia toteutuneen vaihtoehdon päästöistä. Resurssiviisailla toteutuneella ratkaisuilla saatiin 20 prosentin päästövähennys verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jossa alue olisi rakennettu käyttäen neitseellisiä kivi- ja maamateriaaleja ja kaikki kaivumassat olisi poistettu alueelta. Toteumaa verrattiin myös vielä resurssitehokkaampaan toimintaan, jolloin hankkeessa oltaisiin voitu saavuttaa 2-8 prosentin lisävähennys päästöissä.
Suunnittelulla on olennainen rooli ilmastoviisaassa rakentamisessa. Esirakentamisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Potentiaalin saavuttaminen edellyttää resurssiviisauden huomioimista jo ensimmäisissä suunnitteluvaiheissa sekä työn aikaista suunnitelmallista ulkopuolista massakoordinointia.
Ramboll Finland laatii hankkeen päästövähennyslaskelmat ja toimi kunnostuksen ja katurakentamisen massakoordinaattorina.
Hankkeessa laskettiin esirakentamisen CO2-päästöt ja tuotettiin tietoa infrarakentamisen päästöistä ja vaihtoehtoisista resurssiviisaista ratkaisuista.
- Hanketyyppi: Infra
- Teema: Hiilineutraalisuus, Kiertotalous
- Alue: Suomi